|
Tunneäly johtamisessa – mitä se on ja miksi?
Johtamistaidon tutkimuksessa ja koulutuksessa ollaan nykyään pitkälti yksimielisiä siitä, että tunneälytaidot kuuluvat 10 tärkeimmän tulevaisuuden johtamistaidon listalle. Mikäli tarkastelusta karsitaan tekoäly (=AI), robotiikka ja kybernetiikan hyödyntämisen kyky ja keskitytään vain ns. soft skillseihin eli “pehmeisiin” taitoihin, tunneäly tai sen osatekijät on käytännössä kaikilla top-5 listoilla. (Katso esim. FastCompany 7/2019, Forbes 12/2017, Center for Creative Leadership, Harvard Business School 4/2019). Soft skills -termille ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta, näillä sivuilla puhumme tunneälytaidoista ja johtamisen metataidoista. Tunneäly ei ole kovin tuore löydös. Howard Gardner listasi vuonna 1995 seitsemän älykkyyden lajia, näiden joukossa ovat ihmissuhdetaidot ja itsetuntemus. Daniel Goleman saattoi tunneäly-termin laajalti liike-elämän tietoisuuteen kirjallaan “Tunneäly – lahjakkuuden koko kuva” (Otava, ISBN 951-1-14457-X / 1997). Tunneälyn osatekijöitä ja hyötyjä: Omien tunteiden havaitseminen
Käyttämällä tunneälytaitoja johtamisessa voidaan edesauttaa työntekijöiden pääsyä flow -tilaan. Flow-tilassa ihmiset ovat kaikkein tuottavimmillaan. Tuottavuus on seurausta flowsta, joten tuottavuus voi lisääntyä kun johtamisessa sovelletaan tunneälytaitoja. Tällaista epäsuoraa syy-seuraus-suhdetta voidaan kutsua systeemiseksi ajatteluksi ja johtamisen meta-taidoksi. Tehokkuuteen on johtamisessa perinteisesti pyritty kovilla arvoilla, mitattavilla suureille kuten: €/$, kate- ja voitto-%, kpl/aikayksikkö jne. Kilpailuetua on haettu mm. taloudellisella tehokkuudella, vahvaan brändiin perustuvalla monopolistisella kilpailuasetelmalla/asiakasuskollisuudella, patenteilla, prosesseilla, ympäristö- ym. arvoilla sekä optimoimalla rahoitusrakenteita. Tulevaisuudessa noiden kilpailuetujen luominen ei välttämättä ole pitkäjänteisen työn tulosta ja ainakin tuollaisten kilpailuetujen kestävyys on varsin kyseenalaisia. Ne ovat kaikki (patentteja lukuunottamatta) kilpailjoiden melko helposti ja nopeasti kopioitavissa. On jo pitkään tiedetty, että henkilöstön tyytyväisyys sekä kyvykkyys ja varsinkin se, kuinka he kohtaavat asiakkaat, kolleegat, alaiset, esimiehet jne. on kaikkein suurin korrelaatio yritysten menestymiseen. Menestymiseen taloudellisesti, työnantajamaineessa ja asiakastyytyväisyydessä jne. Richard Boyatzis määrittelee johtamiskompetenssin kyvyksi ja lahjakkuudeksi jolla luodaan tai määritellään organisaation toimintaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Johtamiskompetensseja on tutkittu useiden näkökulmien kautta 1970-luvulta lähtien. Tuolloin tutkimuksen mielenkiinnon kohteena olivat mm. (opittu) tietotaito, monimutkaisten ongelmien ratkaisukyky ja rationaalinen arvostelukyky sekä oppimiskyky. Nykyään tiedetään että johtamiskompetenssien tutkimuksissa merkittävimmät kyvykkyys- ja lahjakkuuserot johtajien välillä selittyvät pääosin tunneälyn osa-alueiden hallitsemisen eroissa. Tunneälyn lisäksi menestyvät johtajat soveltavat systeemistä ajattelua ja ovat taitavia luokittelemaan sekä arvottamaan saamaansa informaatiota. Tunneälytaitoja voi harjoittaa kuten montaa muutakin taitoa. Sudokujen ja sanaristikoiden ratkomisessa voi kehittyä paljon lyhyessäkin ajassa. Kuten sudoku- ja sanaristikkotaidot, niin myös tunneälytaidot kehittyvät harjoittamalla. Pelkästään lukemalla kirjoja tunneälystä voi oppia teoriaa, mutta se ei liike-elämässä takaa hyvää lopputulosta. |
|
Valmennuksen tuotannosta vastaa MYÖTÄTUULI VALMENNUS OY, Vuorenjuuri 40, 00410 HELSINKI / Y-tunnus 2448256-9